*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 74915 *** language: Finnish RUNOJA LAPSILLE 2 Luettaviksi kotona ja koulussa Kokoillut A. Pietikäinen Sortavalassa, Toimittajan kustantama, 1884. SISÄLLYS: 1. Aamu-huokaus. 2. Rukousvirsi. 3. Lasten iltarukous. 4. Muista Jesustasi. 5. Rukousvirsi. 6. Kellot kaikuu. 7. Kukkaistarha. 8. Kaipausvirsi. 9. Älä käy ohitseni! 10. Jumalan sanan arvo. 11. Hautauskellot. 12. Minun äitini. 13. Lasten nousu-aika. 14. Laula, laula veitoseni. 15. Lapsuus. 16. Äitini kuva. 17. Pääskyselle. 18. Laululle ruvetessa. 19. Lintuselle. 20. Kyyhkyn-pojat. 21. Uimalaulu. 22. Syksy. 23. Luistinretki. 24. Iltakellot. 25. Laskiaisna. 26. Riennä. 27. Pikku Wäinö. 28. Totuuden helmi. 29. Jukka. 30. Orpotytön laulu. 31. Paimenlaulu. 32. Satakiel. 1. Aamu-huokaus. 1. Kun aamutähti kirkkahasti loistaa. Ja päivä armainen yön sumut poistaa, Ma puolees käännyn, rakas Isäni, Ja rukoilen: oi, kuule lastasi! 2. Ma olen rauhan unta jälleen maannut Ja armaan valosi taas nähdä saanut, Se ansiosi on, o Herrani! Mun sydämeni Sua kiittävi. 3. Vaan päivän helteestä kun sydän uupuu, Ja voimaa Sua seurata jo puuttuu. Ma silloin teen, mit' en tahtoiskaan. Ja vaivun syntiin synnist' yhä vaan. 4. Kyll' olen kurja, ansioita vailla, Vaan käskystäsi tohdin lapsen lailla Sun luokses tulla. Totuus, Elämä; Sä sentään et voi mua hyljätä. 5. Oi, ole kanssani kun myrskysäällä On sydän hukkumaisillansa täällä. Sä mua tue, neuvo, ojenna Ja tietä oikeata osoita! 6. Oi, että Sulle uhrata ma voisin Mun elämäni kokonaan, niin oisin Ma onnellinen aina täällä, tuolla Elämän lyhykäisen tuolla puolla. 2." Rukousvirsi. 1. Oi Herra, Henkes valo suo, Minuhun puhdas sydän luo. Mua totuudessas vahvista, Armollas kruunaa, kaunista! 2. Sinua, Jesus, haluan, Sinulle oven' avajan, Käy sydämeeni voimallas, Se täytä rakkaudellas! 3. Sun nimes suurta kunniaa Suo töilläs myös mun julistaa, Mua päästä synnin vioista Ja auta kiusauksista! 4. Sodassa seiso kanssani, Vahvista uskon', toivoni; Suo aina luja kärsimys Ja poista mielen ynseys! 5. Mua auta teiltä turhuuden, Ojenna tielle autuuden Ja auta viimein taivaaseen Ilohon ijankaikkiseen! 3. Lasten iltarukous. 1. O Luojani, suo tulla Tän' yönä minulle Sun enkelis taivaassa Minua varjeleen. 2. Sä suojele ja siunaa Isä ja äitini; Rauhassa maata anna Outoin ja tuttuini. 3. Ja missä sairas kurja Ja köyhä itkevä, Sä kyyneleensä kuivaa, Oo heille ystävä. 4. Mä silmäni nyt sulen, O Isä taivainen; Suo noustuakin olen Sun lapses armainen. 4. Muista Jesustasi. 1. Muista Jesustasi aina, Sinä lapsi Jumalan! Sydämees ja mielees paina Rakkaus Vapahtajan; Vaivan sekä rauhan alla, Murheessa ja riemussa Muista aina Jesusta! 2. Muista Jesusta ja siitä Syttyköön myös sydämes Aina rakastamaan sitä, Mitä tahtoo Jesukses; Usko, toivo, rakkauskin Asukoon ain' sinussa, Ettäs muistat Jesusta! 3. Muista Jesusta ja valvo, Vaarat sua väijyvät; Vihollisia on paljo, Jotka sua kärkkyvät; Ja kun tuska päälles tunkee, Muista silloin Jesusta! Hän voi auttaa sinua. 4. Muista Jesusta ja opi Ristiänsä kantamaan; Jos se pilkan, vainon tuopi Sulle kovan, katkeran, Älä silloin suutu, luovu Seuraamasta Jesusta, Luopuen pois uskosta! 5. Muista Jesusta, kun kerran Kuolon näet edessäs: Heitä huoles päälle Herran, Joka kärsei edestäs Ja sun osti omaksensa Verellänsä vaivoista. Muista aina Jesusta! 5.* Rukousvirsi. 1. Oi Jesus, käänny tykömme, Suo henkes sydämihimme, Meit' auta armos voimalla. Elämän tielle johdata! 2. Suo Henkes meitä valaista, Suut kunniakses avata, Sydämiämme hallita Ja sanaas meille neuvoa! 3. Siks että saamme taivaassa Kanss' enkelies iloita, Sun kasvojasi katsellen Ja "pyhä, pyhä!" veisaten. 4. Isälle kiitos, Pojalle Ja Pyhälle myös Hengelle! Kolm'-yhtehisen Jumalan Ylistys soikoon ainian! 6. Kellot kaikuu. 1. Kellot kaikuu, Kellot temppelin; Nyt on Herran pyhäpäivä, Päivä parahin. — 2. Kuule ääntä Kirkon kellojen! Riennä hartain mielin, riennä Herran huoneesen! 3. Sinne astuu Vanhus harmaapää. Sieltä etsii nuorukainen Hengen elämää. 4. Isä, äiti, Lapset muassaan, Kaikki Herran pyhää sanaa Rientää kuulemaan. 5. Synnin orja Siellä huokailee; Kiitosvirttään armoitettu Sielu veisailee. 6. Jokaiselle Armo taritaan, Jokaiselle rauhan sana Siellä lausutaan. 7. Kätke siemen Pohjaan sydämmen! Siellä itäköhön jyvä Kallis, kultainen! 8. Kellot kaikuu, Kellot temppelin; Nyt on Herran pyhäpäivä, Päivä parahin. 7. Kukkaistarha. 1. On Ellillä kukkaistarha. Sitä hoitaa hän riemuissaan; Siellä kasvavat orvokit, liljat Ja ruusuiset loistossaan. 2. Metsän kirkkaasta lähteestä vettä Elli kantavi kukilleen, Ja paistamaan aurinko kultaa Hän anovi armailleen. 3. Kun kukkaset raittiina tuoksuu, On Ellinen iloinen, Vaan haudalle kuollehen kukan Hän tylvävi kyynelen. 4. On Ellikin pienoinen taimi, Mi kasvaa ja kukoistaa, Mut kukkaistarhassa, jonka Maan lapsoset muodostaa. 5. Tuota tarhaa, ken sitä hoitaa? Isä ylhäinen, armoisa, Ja tarkasti pienimmän tarpeen Hän tuntevi taintensa. 6. Elon kirkkaasta lähteestä vettä Hän kantavi kukilleen, Ikivaloisan auringon paistaa Hän antavi armailleen. 7. Se aurinko rakkaus ompi, Mi lämpöä uhkuilee. Oi, sitähän horjuva, hento Ihmistaimonen tarvitsee. 8. Tuon tietävi hoitaja hellä, Ken sitten sen tuntisikaan! Oi omanhan kuvansa nähdä Hän tahtoisi kukissaan. 9. Siks' elämän lähteestä vettä Hän kantavi kukilleen, Siks' kuolleenkin elvykettä Luo lempensä armailleen. 8.* Kaipausvirsi. 1. Sun haltuus, rakas Isäni, Mä aina annan itseni, Mun sielun', ruumiin', tavaran', Ne ota, Herra, vastahan! 2. Kaikk' annoin sulle haltuusi, Sen tiedät, rakas Herrani; Siis omas ota huomahas; En pelkää sinun suojassas. 3. Sinuhun tyytyy sydämen', Saa sinuss' ilon suloisen; Mun hädässän' ja tuskassan' Sä olet ainoo auttajan'. 4. Sen uskon, rakas Isäni, Vaan tue heikkouttani; Tääll' auta lastas vaivassa, Ett' ilon perin taivaassa! 9.* Älä käy ohitseni! 1. Kuule rukouksen', Jesus, Ohits' älä käy; Muillekin kun armos lainaat, Luoksen' ennättäy! Jesus, Jesus, ohits' älä käy! Ja kun virvoitat sä muita, Luoksen' ennättäy! 2. Armo-istuimesi luona Mulle rauha tuo; Jos mä murtuneena vaivun, Vahva usko suo' Jesus, Jesus j.n.e. 3. Turvaten sun ansioosi Armos anelen, Parantele terveheksi Haavat sydämen'! Jesus, Jesus j.n.e. 4. Sinä ilon, elon lähde Kaikkein kallihin; Sinuttapa maa ja taivas Turha oisikin. Jesus, Jesus j.n.e. 10. Jumalan sanan arvo. 1. Meill' ompi aarre arvoisin. Sen rinnalla on kulta Ja kivet kallihimmatkin Ei muu kuin tuhka, multa. Se kallis lahja taivahan, Se paras aartehemme On pyhä sana Jumalan, Jonk' antoi omaksemme. 2. Kun ruoste, koi ja aika syö Muun kaiken kokonansa, Kun usein raukee ihmistyö Jo kohta alkaissansa, Kun maa ja taivas hukkuupi Ja olemasta lakkaa, Niin sana Herran kuitenki On pysyvä ja vakaa. 3. Ei vanhene se milloinkaan. Ei vuodet sitä paina; Se kulkee yhtä kulkuaan Polvesta polveen aina; Ei siinä nähdä muutosta, Ei ajan vaikutusta, Se saanut ompi alkunsa Itsensä Luojan suusta. 4. Ja kuitenkin niin unhottaa Tään sanan moni täällä, Vaikk' ei sen vertaa viisautta Maan löydy kaiken päällä; Ei tuskassa, ei vaivassa Tääll' ole turvaa muusta. Kuin yksin siitä sanasta, Kuin lähtee Herran suusta. 5. Jos pääset siihen satamaan, Kun maailman myrsky pauhaa Ja turvaa muust' ei olekaan, Sä siinä löydät rauhan; Saat tuntea sen olevan Sun turvas tukevimman, Pelastuksesi ainoan Ja suojas suloisimman. 6. Kuin vesilintu lahdella Käy alle veden pinnan. Ja huuhdottuaan sulkansa Taas nostaa puhtaan rinnan, Niin puhdistuupi sieluki Sanassa kirkkahassa; Siin' on se, niinkuin liikkuisi Olossaan oikeassa. 7. Siis kiitetty, o laupeas, Sun nimes olkoon aivan, Kun olet meille sanallas Tien osoittanut taivaan! Ken nyt on köyhä, rikas ken, Sun sanas saatuamme? Se nyt on oma jokaisen, Tää kallis tavaramme! 11. Hautauskellot 1. Kappeli ol' kalliolla. Katsoi laakson tyynehen, Vuoren alla vainiolla Paimen lauloi, riemuten. 2. Surkealta kellot kaikui, Ruumisvirret vaikeaan; Riemulaulunsa lakastui Paimenelta kuullessaan. 3. Siellä hautahan ne saapi Riemulapset laaksosen. Paimen! paimen! sieltä kerran Kellot soimat sullenkin! 12. Minun äitini. 1. Nyt umpeen vaipui se kirkas silmä, Se sydän lempeä nyt on kylmä! Jo äidin peittivät nurmen alle, Jost' ei se vastaa valittajalle! 2. Ma täällä käyn hänen haudallansa Yhäti mummoni vanhan kanssa, Ja äidin muistelen armautta, Sen suloisuutta, sen rakkautta! 3. Ah maksaa ken voi, mink' äit' on tehnyt, Ja kaiken huolen, min meist' on nähnyt? Jok' unohtaa oman äidin voisi, Maan päällä petturi ilkein oisi! Oi äitin' armas, äiti kulta! 13. Lasten nousu-aika. 1. Kukko ensikertaa kiekahtaa! Silloin kesä-aamu virkoaa. Tuuli lepsahtaapi lentämään, Nytkii lehdet herähtelemään, Juoksee pitkin veden kalvoa, Kuiskaa: "Jo on aika valvoa!" Päivä luomensa myös aukaisee, Silmin kirkkahin jo katselee, Kukko ensikertaa kiekahtaa. Mut te, pienet lapset, tuutukaa, Tuutukaatte vielä huoleti, Siks kun kukko teille kiekkuvi. 2. Kukko toista kertaa kiekahtaa, Silloin metsän linnut virkoaa. Tikka rummutellen honkaa lyö, Ilmoittaapi: "Nyt jo alkaa työ." Sirkat pyristävät sulkiaan, Alkaa päivän aamuveisullaan, Sitten lentää askareillehen, Kukin ruoannouto-teillehen. Kukko toista kertaa kiekahtaa, Mut te, pienet lapset, tuutukaa, Tuutu'aatte vielä huoleti, Siks kun kukko teille kiekkuvi. 3. Kukko kiekkuu kerran kolmannen, Silloin nousu-aika ihmisten. Äiti valpas lähtee lypsämään, Isä ahkera se kyntämään, Nuotanvetoon veikko soutavi, Sisko pyykkirantaan rientävi. Kukko kiekkuu kerran kolmannen. Viel' on lasten luona unonen, Tuutukaatte, pienet, huoleti, Siks kun kukko teille kiekkuvi. 4. Kukko kiekkuu kerran neljännen. Työstä väki palaa eineellen. Pöydällä on piimää valkeaa, Lämpöisleipää, äidin leipomaa. Perunat ne höyryy vadissaan. Kullan karvaa voita rinnallaan. Kukko kiekkuu kerran neljännen. Nyt jo kiiru myös on pienoisten, Ett'ei äidin herkut loppuisi. Nouskaa, kukko teille kiekahti! 14. Vaula, laula veitoseni. Laula, laula veitoseni, Kuku, kuku kultaseni; Anna aikasi ilohon, Ääni laske laulamahan! Ota kaunis kantelesi, Soitto kultainen kuleta, Kielet soppehen sovita, Käännä sormet soittamahan, Jotta kuuluisi kujilla, Kajahtaisi kankahilla Sekä soitto, jotta laulu, Jotta antoinen ilosi Kuuluisi kyliä myöten, Kajahtaisi kaikin paikoin Savossa soria soitto, Ilo kaunis Karjalassa! 15. Lapsuus. 1. Oi, ikä lapsen ihana, Kultainen elon kukka, Kuin olet täynnä riemua, Rauhaa ja rakkautta! Mutta voi! Ei tiedä, oi! Elonsa määrän päätä. 2. Ei tunne lapsi laulava Ikänsä iltapuolta, Tulevaisuuden tarpeita, Vanhuuden vaivaa, huolta, Vaan rauhassa Ja riemussa Päivänsä päätteleepi. 3. On lapsen ikä ihana, Vaan lapsuudessa saapi Myös moni syntiin halua, Mi sielun saastuttaapi. Siis karta vain Pahuutta ain'! Miel' olkoon puhtahana! 16. Äitini kuva. 1. Vuos' ihmis-elämässä On vaan kuin unelma; Vaan usein päivä tuntuu, Kuin oisi vuosia. 2. Vaikk' ompi vuosi mennyt, Kun meiltä muutit pois, Kuitenkin usein tuntuu, Kuin eilen ollut ois. 3. Kun lapsuuttani muistan, Se on kuin uni vain; Vaan hetki, milloin kuolit, Ei lähde muistostain. 4. Tuo pyhä oli hetki, Mut karvas, katkera; Niin silloin mietin, miksi En saanut seurata. 5. Tuo hetki oli kyllä Kuin vuoden pituinen; Vaan kuitenkin mä soisin Sen olleen ikuisen. 6. En koskaan sua, koskaan Unohtavani sois; Oi, jospa sua luoksein Taas kutsua nyt vois. 7. Vaan vaikk'et enään tänne Sä voi nyt tullakaan, Mun sydämmessäin aina Muistossa pysyt vaan. 8. Sä neuvot mua vielä, Kuin neuvoit ennenkin. Oi, neuvojasi aina Totella tahtoisin. 9. Niin että viimein voisin Hyödyttää maatani Ja että kuvas oisi Rinnassani ijäti. 17.* Pääskyselle. 1. Oi pääsky, lintu pienoinen, Sä riemurinta kaunoinen! Jo taasen riensit Pohjolaan, Jo taasen löysit meidän maan. 2. Oi, tuttu mulle vanhastaan! Sun ääntäs taas ma kuulla saan, Noh, terve, terve tultuas, Sä ystäväni armias! 3. Sä kaunokieli, kultasuu! Oi, kuinka laulus luonnistuu, Kun lennät ilmass' liehuten Ja riemuvirttä veisaten. 4. Min vuoksi, pääsky, Pohjolaan Sä riennät? Oi! sä riennät vaan Sen kauneutta katsomaan, Sen ihanuutt' imehtimään! 5. Sen saaret, salmet, laaksolot, Sen kuusikot, sen koivikot, Sen kukkaset koreudessaan, Et löynne, pääsky vertojaan! 6. Sen taivas ehtookullassaan, Sen aamurusko loistossaan, Ne toi sun, pääsky, Pohjolaan, Ne sai sun tänne lentämään. 7. Sun Pohjolassa herttainen, On rakastella rauhainen; Sun tääll' on lysti ollakses Ja armas aikaellakses. 18.* Laululle ruvetessa. 1. Monihan täällä laulamahan itseänsä mielii, Vaikka heillä ompi siihen taipumaton kieli. Eipä taida aivan tuhma tähän työhön taipuu. Heillä varsin laulaminen puolitiehen vaipuu. 2. Minä olen tottumaton tähän työhön vielä. Mutta voinhan oppia, kun oon jo vähän tiellä. Nämä on nyt joutavia pikku virren päitä, Jos vaan huolit kuunnella, niin laulan sulle näitä. 19.* Lintuselle. 1. Sanoppa, laululintu, Selitä, sirkkunen, Mitenkä niin sinulla Yhä rinta riemuinen! Varahin aamusilla Iloisen äänesi Mä kuulen, iltasilla Suloisen soittosi. 2. Pesäsi kyll' on pieni Ja tyhjä aittasi, Vaan yhtä kaikki ompi Iloinen mielesi. Sä huolta huomisesta Et tiedä ensinkään, Jos pienintä palaista Ei eineheksikään. 3. On monta, joill' on aitat Eloa täynnänsä, Käsissä maat ja vallat Ja ruunut päässänsä; Mutt' aamuhetkin heiltä Ilo on kaukana, Sinä kun uuden päivän Alotat laululla. 4. On paljoa parempi Tok' onni ihmisen, Ja kuitenkin osaansa On tyytymätön hän! Hän saattaisi sinulta Jos hengen ottoa, Ja kuitenki sä kiität — Hän moittii onnea. 5. Ah! miksipä hän aina On niin nurehtiva, Kun kaikki ansiotta On saanut Luojalta! Ja miksi toisinansa Hän viel' isostelee, Kun aina tyytymättä Yhä vajaelee! 6. Ah, laula, laula, lintu Ylistä onneas! En huokauksillani Seota lauluas. Tee vastakin pesäsi Liki pinoani Ja tyytymähän opeta Mua myös osahani. 20. Kyyhkyn-pojat. 1. Kuusi suojass' oksillansa Kyyhkylinnun pesää, Jossa emo poikiansa Hoiti kaiken kesää, Hoiti niinkuin äiti aivan, Näki yöt ja päivät vaivan. 2. Kasvoi pojat, viel' ei lennä — Kuherrusta kuultiin: "Pakohon täst' ei nyt mennä", Pesässä niin luultiin, Vaikka usein pesän luoksi Kalle Villen kanssa juoksi. 3. "Häkkilinnut siivot noista Kyyhkysistä saisi, Olispa hauskaa kaikenmoista, Kun nuo kasvattaisi." Vaan ei poikain päähän lennä, Mit' ois häkkiin itse mennä. 4. Poiss' on emo. Pienet puusta Häkkiin työnnetähän; Nähdäkään ne ei saa kuusta — Kylään riennetähän. Siellä kauhistuvat uutta — Rautahäkin vankeutta. 5. Ville, Kalle ylpeästi Voitto-riemuissansa Äidilleen nyt kiireisesti Näytti saalistansa: "Onhan saalis kumma saatu, Äiti, huomaapas sen laatu!" 6. Murentui nyt äidin mieli, Kasvot synkistyivät, Nuhteihin sai hellä kieli, Silmät kyyneltyivät: "Ah, jos vaan ei voima Herran Sois teit' orjuutehen kerran! 7. Joutuin linnut paikkahansa Viekää! Rukoilkaatte, Että vapauden kansa Aina olla saatte, Eikä häkkilinnun lailla Orja, vapautta vailla." 21. Uimalaulu. 1. Pojat, päästä lakki Nakataan nyt pois. Sitte yltä takki, Kuka ensin vois! Liivit, alusvaattehetkin Kaikki riisutaan, Jotta ihan paradiisin Puvuss' ollahan! 2. Voi kuin tyyn' on lahti! Joutuin vetehen! Viskautaan Ahti Ukon etehen! Tyttöin uimarannassahan Lienee Vellamo; Nyt on pojat valmihina Airoilemaan jo! 3. Olkaa, pikku veikot Matalalla vaan, Viel' olette heikot Vettä vellomaan! Kas niin! teidän vesisillä Kelpaa ollakin! Juosta, vettä räpyttäen, Sep' on hupaisin! 4. Uimme, pulskaroimme. Käsin väkevin! Kilvatakin voimme, Ken on etevin. Mutt' ei, pojat, liian kauas Sentään mennä saa, Pettävää on veden kalvo, Sekin muistakaa! 5. Väliin sukellamme Sorsan mahtihin; Väliin loiskahdamme Lohen laillakin; Veestä ruumis virkeyttä, Jaloutta juo, Niinkuin tuores lummenkukka, Upukkainen tuo. 6. Raitistunut kyllä Ruumihimme on, Vaan nyt kellä yllä Vaatteet ensin on? Nyt on kiire, nyt on hätä, Tuiki tulinen! Vlimeks jäävä saapi nimen: "Matti Myöhänen!" 22.* Syksy. 1. Synkkä syksy Suomessamme Olennon on ottanut. Suvi, sulo ystävämme, Kauas ompi kadonnut. 2. Myrskyt kylmät, myrkylliset Rajut rankkasatehet, Päivät pienet pilvelliset, Yöt on pitkät pimeät. 3. Syksyn surma surkeasti Ruusuin rinnat raateli, Tuima talvi tukalasti Kukan kauniin kaateli. 4. Pois jo pyrkii pääskysetki Kylmän kovan käsistä, Etelähän edemmäksi Poies Pohjan pesistä. 5. Vasta puolen vuoden päästä Kevät kaunis koittaapi, Silloin järvet sulaa jäästä, Toiset toimet tuleepi. 23.* Luistinretki. 1. Yöllä lampi kannen sai; Mikäs meitä estää Luistamasta? totta kai Tuo jo alla kestää; Joutukaa nyt veikkoset, Ottakaapa luistimet! 2. Voi, kuin kirkas onkin jää! Kelpaa tuolla koittaa, Parahin ken ennättää, Kenpä toisen voittaa. Jää on vahva kylläkin, Luistimet siis jalkoihin! 3. Lähdetään nyt liitämään Kirkasta jään pintaa, Kaikki kilvan kiitämään Aivan yhtä rintaa; Kun nää pojat ponnistaa, Kyllä tuuli halkeaa! 4. Nytpä kaikki sinkoilee Jäällä huiskin haiskin. Rannikolla kuhnailee Vielä yksin laiskin; Hälle toiset irvistää: "Älä tule; särkyy pää"! 5. Jo on aika rientänyt, Mennyt leikin hetki, Päätetäänpäs veikot nyt Tämä luistinretki. . Jokahinen joutukaan Tositöitä toimimaan. 24.* Iltakellot. 1. Taas soivat iltakellot, Jo päättyi päivätyö; Taivaall' on ruskoverhot, Jo tyyntyi armas yö. Se huolet poistaa meistä, Unehen vaipuneista, Kun Herra valvoopi, Ain yölläki. 2. Kuu loistaa, tähtösetkin ', Taivahan kannella; Näin ilmoittavat netkin: Jumal' on valveilla! Nimessä Herran työsi Saat päättää, maata yösi, Kun Herra suojaapi Sun yölläki. 25. Laskiaisna. 1. Pojat, joutuin kelkat, sukset Temmaiskaa! Hei, nyt kelpo heilahdukset Ottaa saa! Ylös jyrkänteelle tuonne! Vaaroissapa pojan luonne Kestäväksi karkaistaan! 2. Tyttösille täss' on oiva Kelkkatie; Liian jyrkkä, liian loiva Ei se lie. Kelkka suoraan pysytelkää! Ellös, pikku Elli, pelkää, Vaaraa täss' ei laisinkaan! 3. Vallan hauskaa! Laskiainen Tullut on! Sehän vast' ois laskiainen Kunnoton, Jos ei silloin laskettaisi Kelkassa ja toivottaisi "Pellavia pitkiä!" 4. Alas hepo näkymätön Kiidättää, Ylös joukko väsymätön Kiipeää! Talven tuuli ahkerille Luopi ruusut poskusille, Velton kasvot vaalistaa. 5. Ylvästellen läksi Kalle — Katsos kuin Kupertui hän törmän alle Päin ja suin! Hyvää päivää, vanha tuttu. Ompas jauhossa nyt nuttu, Myllystäkös tulet, mies? 6. Kallen otsaan pikku sarvi Ylenee; Vähät siitä! Lapsiparvi Liehuilee Ennellään, mut kohta lähtään Kotihin kun tähti nähdään, Niinhän äiti käski, niin! 26. Riennä. 1. Katso vähän, ihminenki, Kuinka kaikki rientävi! Eteenpäin, kas! kaikki, henki Joss' on, yhä pyrkivi. 2. Lähtehestä alkaa joki Vaivaloisen kulkunsa; Viimein merehen hän toki Pääsee, löytäin lepoa. 3. Puukin alkaa siemenestä; Siitä nestettä hän syö, Siks' kuin kasvun kuolo estää, Salama sen maahan lyö! 4. Ihminen, sä myöskin riennä, Älä ole velttona! Esteet poies luotas työnnä, Hyödyttää vaan koita sa. 5. Kaikki muu, min Herra luonut Kuolee, kuihtuu kokonaan, Mutta sulle sielun suonut On hän kuolemattoman. 6. Aina koeta isänmaata Voimais mukaan hyödyttää; Vaikk' et suurta toimeen saata, Ei sun työsi turhiin jää! 7. Taivaan Herra palkitseepi Pienintäkin tekoa; Vaikka unhoituksiin jääpi Täällä, ei Hän unohda. 27. Pikku Väinö. 1. Kesän juhlaselle kaunihille Pikku Väinö tuli maailmaan, Ilon enkelinä vanhemmille Jäi hän majahan»me asumaan. 2. Kasvoi, kukoisti hän kukan lailla, Lauleli kuin ilman lintunen; Lauleli kuin olis ollut mailla Laulamassa enkel' iloinen. 3. "Hyvä äiti, isä, laula, soita!" Tuo ol' ainiainen pyyntönsä; Kohta, säveleen kun kuuli, poika Siihen liitti pienen äänensä. 4. Näin hän laulain eli vuotta kaksi. Kuuta kuusi, iloks' omilleen, Vaan tuo Luojan lahja, toivon lapsi Sitte riensi iki-kodilleen. 5. Talvella, kun kirkas toivon tähti Akkunasta pilkki sisälle, Pikku Väinö täältä poies lähti Kaihon jätti äidill', isälle. 6. Talven juhlaselle kallihillen Pikku Väinö riensi taivaaseen, Siellä enkelinä iloitellen Ylistystä laulaa Luojalleen. 7. Isä, äiti, tuota huolissamme Sulta, pikku Väinö, pyydämme: Puhu sinä meidän puolestamme, Että luokses kerran pääsemme! 28. Totuuden helmi. 1. Enkeli pilvien reunalta Katseli maailmaa pitkin. Hän näki surua, turhuutta Ja silloin enkeli itki. Pimeys maailmaa vallitsi Ja ihmisen sydämet hallitsi Sentähden enkeli itki. 2. Ja kyynel silmästä vierisi, Sen tuulonen mereen heitti. Siell' muuttui kirkkaaksi helmeksi — Vaan mustat aallot sen peitti. Ja kaikki näkivät kiiltoaan, Vaan kukaan ei tuntenut kotiaan, Kun mustat aallot sen peitti. 3. Aavalla merellä souteli Venhossaan lapsonen pieno. Hän löysi helmen mi loisteli Kuin kyynel, kirkas ja vieno. Hän saattoi sen varjojen maailmaan, Ja pimeys katosi loistostaan. Oi helmi, kirkas ja vieno! 4. Oi tähti, kirkkain ja kaunihin, Mi surun laaksossa loistaa, Oi kyynel suloisen enkelin, Mi varjot päältämme poistaa! Sä pyhä Totuus meit' valaise Ja valheen vallasta varjele! Sä yksin varjot voit poistaa. 29. Jukka. 1. Hyvät lapset kaiken kesää Räystään alla pääskyn pesää Säilyttelivät; Heist' ol' ihanata kuulla, Kuinka pääskyt sulosuulla Visertelivät. 2. Piipittipä poikasetki Pesässä, kun tuhon hetki Onnen kumoon kaas; Paha poika oli Jukka, Lika-naama, pörrötukka, Hän se saapui taas. 3. "Pääskysiä hyväilette! Milloin raukat mieltynette!" Huus hän pilkaten. "Minä niiltä siivet ratkon, Silmät puhkon, nokan katkon, Niin mä hyväilen." 4. Hyvät lapset kyllä koitti Vastustaa — ne Jukka voitti, Jukka julmistui; Seipään kätehensä saikin, Pesää tyrkkäs voimin kaikin, Pojat musertui. 5. Hädissänsä pääskyt tirskui, Mutta pesän savet pirskui Jukan silmihin. Siitä silmät sipakaksi, Viimein uppo sokeaksi Jukka joutuikin. 6. Seipähästä mierosauvan Teetti: koditonna kauan Hän on kulkenut; Nyt, kun viettää pitkää yötään, nuoruutensa hurjaa työtään, On hän katunut, 30.* Orpotytön laulu. 1. Tääll' päivät verkkaan vierevi Ja kauan kestää yö, Kun murhe mieltä murtavi Ja suru syöntä syö. 2. Mä olen orvoks äidistäni Nyt jäänyt maailmaan, Siks ompi ilo mielestäin Jo mennyt ainiaan. 3. On itku iltalauluni Ja aamuvirteni. Ah, jospa kohta koittaisi Jo viime hetkeni. 31. Paimenlaulu. Oi, jos oisit sydämmeni: Raitis kuni uusi oras, Puhdas kuni kehdon lapsi, Kirkas kuni lähteen silmä — Niin, jos oisit sydämmeni. 32.* Satakiel. Satakiel', Satakiel', kuinka suloinen miel' Oli lauluusi kuullessain! Satakiel', Satakiel', Jospa laulaisit viel', Niin ois riemua rinnassain. Kun sa lauloit, riemahti maailma: Kas nyt meillä kevät lie! Satakiel', Satakiel', Jospa laulaisit viel', Niin ois riemua rinnassain. *** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 74915 ***